Toivon Keskus -seurakunta Hope Centre International Churh

PYHÄ HENKI – JUMALA KANSSAMME, TÄYTTYMYS HELLUNTAIPÄIVÄNÄ

“Ei voimalla eikä väellä, vaan minun Hengelläni, sanoo Herra Sebaot.” (Sak. 4:6)

Helluntai ei ole vain historiallinen tapahtuma eikä pelkkä kirkkokalenterin juhlapäivä. Helluntai on yksi pelastushistorian suurimmista hetkistä — hetki, jolloin Jumala vuodatti Pyhän Henkensä seurakunnan ylle ja varusti uskovat elämään Kristuksen todistajina.

Monille Pyhästä Hengestä puhuminen herättää kysymyksiä, kokemuksia tai jopa väärinymmärryksiä ja huolta. Toiset pelkäävät kaikkea yliluonnollista. Toiset taas etsivät kokemuksia ilman juurtumista Jumalan Sanaan. Jumala sallii meidän kysyä kysymyksiä, ja on tärkeää, että perustamme kaiken oppimme aina Jumalan Sanaan – Raamattuun.

Raamattu kutsuu meitä tuntemaan Pyhän Hengen sellaisena kuin Hän todella on. Siksi olemme koonneet tähän laajasti opetusta Pyhästä Hengestä, ja täydennämme sitä säännöllisesti.

Pyhä Henki ei ole voima, vaikka Hän vaikuttaa voimassa.
Hän ei ole tunne, vaikka Hän voi vaikuttaa tunnekokemuksia.
Hän ei ole ilmentymä, vaikka Hän voi aikaansaada ilmentymiä, ihmeitä ja merkkejä.

Pyhä Henki on Jumala.

Hän on Persoona.

Raamattu opettaa, että Jumala on yksi (5.Moos, 6:4) Jumala kolmessa persoonassa:
Isä, Poika ja Pyhä Henki (Matt. 28:19).

Isä lähetti Poikansa maailmaan pelastamaan ihmiset kadotukselta (Joh. 3:16).
Poika tuli ilmoittamaan Isän ja sovittamaan ihmiskunnan ristillä.
Ja Jeesuksen taivaaseenastumisen jälkeen Isä ja Poika lähettivät Pyhän Hengen seurakunnalle (Joh. 14:16–18, Joh. 15:26, Ap.t. 2:33).

Nyt elämme aikaa, jolloin Pyhä Henki toimii maailmassa erityisellä tavalla seurakunnan kautta.

Pyhä Henki puhuu (Ap.t. 13:2), opettaa (Joh. 14:26), johdattaa (Room. 8:14), tahtoo (1. Kor. 12:11), voi tulla murheelliseksi (Ef. 4:30) ja Hän todistaa Jeesuksesta (Joh. 15:26).

Hän ei ole irrallinen Isästä tai Pojasta. Hän toimii täydellisessä ykseydessä Isän ja Pojan kanssa. Pyhä Henki ei koskaan johda vastoin Jumalan Sanaa, sillä Hän itse inspiroi Raamatun kirjoitukset (2. Tim. 3:16, 2. Piet. 1:21).

Sana ja Henki eivät koskaan ole ristiriidassa keskenään.

Pyhä Henki inspiroi Sanan.
Ja Sana auttaa meitä tuntemaan Jumalamme ja tunnistamaan Pyhän Hengen työn.

Siksi todellinen Pyhän Hengen työ johtaa aina:
– Jeesuksen kirkastamiseen (Joh. 16:14)
– totuuteen (Joh. 16:13)
– pyhitykseen ja parannuksen tekoon (Gal. 5:16–25)
– rakkauteen (Room. 5:5)
– kuuliaisuuteen Jumalaa ja Hänen Sanaansa kohtaan

HELLUNTAIN JUURET VANHASSA TESTAMENTISSA

Helluntai ei alkanut Apostolien teoista.

Jo Vanhassa testamentissa Jumala antoi profeetallisia kuvia tulevasta Hengen vuodatuksesta.

Israelin helluntaijuhla liittyi sadonkorjuuseen ja ensihedelmien juhlaan (3. Moos. 23:15–17). Se oli muistutus Jumalan uskollisuudesta ja huolenpidosta. Mutta samalla se osoitti profeetallisesti eteenpäin suurempaan täyttymykseen, kun Jeesus täydellisenä ihmisenä antoi itsensä, ihmiskunnan sovittamiseksi ja näin Jeesuksesta tuli ihmisten ’ensihedelmä’, kun Hän nousi esikoisena kuolleista. (1.Kor. 15:20, Ap.t. 26:23, Ilm. 1:5)

Profeetta Joel julisti:

“Minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle.” (Joel 3:1)

Tämä ei tarkoittanut, että jokainen ihminen automaattisesti pelastuisi, vaan että Pyhä Henki ei enää olisi vain harvojen profeettojen, kuninkaiden tai pappien yllä. Jumala avasi tien kaikille kansoille, kaikille ihmisryhmille ja kaikille niille, jotka kutsuvat avuksi Herran nimeä.

Hesekiel kirjoitti:

“Minä annan teihin Henkeni ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan.” (Hes. 36:27)

Vanhan testamentin aikana Jumalan Henki tuli usein ihmisten ylle tiettyä tehtävää varten.

Henki tuli Simsonin ylle voimallisesti (Tuom. 14:6).
Henki täytti Besalelin viisaudella rakentamista varten (2. Moos. 31:1–5).
Profeetat puhuivat Pyhän Hengen vaikutuksesta (2. Piet. 1:21).

Joskus Pyhän Hengen toiminta näytti ihmisestä hyvin poikkeukselliselta tai jopa hämmentävältä.

Kun Jumalan Henki tuli Saulin ylle, hän profetoi (1. Sam. 10:10).
Kun Daavid tanssi Herran edessä, kaikki eivät ymmärtäneet sitä (2. Sam. 6:14–16).
Kun Hesekiel näki näkyjä Jumalasta, ne olivat ihmismielelle valtavia ja vaikeasti selitettäviä (Hes. 1).

Tämä muistuttaa meitä siitä, että Jumalaa ei voi laittaa ihmisen rakentamaan laatikkoon.

Pyhä Henki ei ole meidän hallittavissamme.

Hän ei toimi meidän mieltymystemme, kulttuuriemme tai kontrollintarpeemme mukaan.
Hän on Jumala.

Ja koska Hän on Jumala, Hän voi tehdä enemmän kuin ihminen ymmärtää.

Silti Jumala ei koskaan kiellä itseään eikä toimi omaa sanaansa vastaan (2. Tim. 2:13).

Raamattu on meidän perustamme, ja sen pohjalta samalla meidän tulee nöyrästi tunnustaa, että Jumala on paljon suurempi kuin meidän ymmärryksemme.

UUDESTISYNTYMINEN JA PYHÄ HENKI

Raamattu opettaa, että kristillinen elämä alkaa uudestisyntymisestä.

Jeesus sanoi:

“Ellei joku synny vedestä ja Hengestä, hän ei voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.” (Joh. 3:5)

Uudestisyntyminen ei ole vain ihmisen päätös alkaa elää paremmin.
Se on yliluonnollinen työ, jonka Jumala tekee ihmisessä Pyhän Hengen kautta, kun hän uskoo Jeesukseen (Room 10:9-10).

Kun ihminen tekee parannuksen, uskoo Jeesukseen (Room. 10:9-10) ja syntyy uudesti ylhäältä, Pyhä Henki tulee asumaan häneen.

Siksi Raamattu sanoo:

“Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?” (1. Kor. 3:16)

Ja myös:

“Joka yhtyy Herraan, on yksi henki hänen kanssaan.” (1. Kor. 6:17)

Uudestisyntymässä ihmisen henki tulee eläväksi ja synnymme Jumalan lapsiksi, Hänen yhteyteensä.
Se yhteys, jonka synti rikkoi, ennalleenasetetaan Kristuksessa.

Pyhä Henki ei siis ole vain uskovan elämässä vieraileva ’voima’, vaan Hän tulee asumaan uskovan henkeen ja tekee uskovasta Pyhän Hengen temppelin. Näin Jumala on tehnyt uudessa liitossa uudestisyntyneestä uskovasta kaikkein pyhimmän paikan maan päällä.

Siksi kristillistä elämää ei voi elää aidosti ilman Pyhää Henkeä.

Ihminen voi yrittää ulkoisesti näyttää hengelliseltä omassa voimassaan, mutta todellinen jumalallinen elämä syntyy vain Pyhän Hengen vaikutuksesta.

Pyhä Henki:
– synnyttää ihmisen uudesti ylhäältä (Joh. 3:5–6)
– todistaa, että olemme Jumalan lapsia (Room. 8:16)
– auttaa meitä kuolettamaan synnin elämässämme (Room. 8:13)
– vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä Jumalan tahdon mukaan (Fil. 2:13)
– muovaa meitä Kristuksen kaltaisiksi (2. Kor. 3:18)

Ilman Pyhää Henkeä ihminen jäisi oman lihansa, oman viisautensa ja oman voimansa varaan.

Mutta Pyhä Henki tekee mahdolliseksi sen, mikä ihmiselle itselleen olisi mahdotonta:
elää yhteydessä Jumalan kanssa.

Kristillinen elämä ei ole sääntöjen noudattamista.
Se on elämää Jumalan yhteydessä, Kristuksessa.

“Vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä.” (Gal. 5:16)

JEESUS JA LUPAUS PYHÄSTÄ HENGESTÄ

Ennen taivaaseenastumistaan Jeesus käski opetuslapsiaan odottamaan Isän lupausta.

“Te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teidän päällenne, ja te olette minun todistajani…” (Ap.t. 1:8)

Jeesus tiesi, ettei seurakunta voisi toteuttaa tehtäväänsä ilman Pyhää Henkeä.

Kristinuskoa ei koskaan ollut tarkoitettu elettäväksi ilman Jumalan Hengen vaikutusta.

Helluntaina Apostolien teoissa tämä lupaus täyttyi, joka oli annettu jo Vanhassa testamentissa.

“He tulivat täytetyiksi Pyhällä Hengellä ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki antoi heille puhuttavaksi.” (Ap.t. 2:4)

Kyse ei ollut ihmisten aikaansaamasta ilmiöstä.
Kyse oli Jumalan lupauksen täyttymisestä.

Jeesus itse sanoi:

“Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat… he puhuvat uusilla kielillä.” (Mark. 16:17)

Raamattu puhuu kielilläpuhumisesta avoimesti ja ilman häpeää tai kiertelyä.

Samalla Uusi testamentti näyttää, että kielilläpuhumisessa on erilaisia käyttötarkoituksia.

On henkilökohtainen rukouskieli:

“Se, joka puhuu kielillä, ei puhu ihmisille vaan Jumalalle… hän puhuu hengessä salaisuuksia.” (1. Kor. 14:2)

Ja on seurakunnallinen kielilläpuhumisen armolahja, johon liittyy selittäminen, jotta koko seurakunta rakentuu (1. Kor. 14:5, 13).

Armolahjojen tarkoitus ei ole koskaan korottaa ihmistä vaan rakentaa uskovia, seurakuntaa ja kirkastaa Jeesusta.

PYHÄ HENKI SISÄLLÄ JA PYHÄN HENGEN KASTE

Jokaisella aidosti uudestisyntyneellä uskovalla on Pyhä Henki sisimmässään.

Mutta Raamattu puhuu myös siitä, että Pyhä Henki täyttää uskovan voimassa.

Jeesus sanoi:

“Te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teidän päällenne…” (Ap.t. 1:8)

Apostolien teoissa uskovia täytettiin Pyhällä Hengellä yhä uudelleen palvelutyötä, rohkeutta ja todistamista varten (Ap.t. 4:31).

Raamatussa Pyhän Hengen kaste liittyy voimaan, rohkeuteen, todistamiseen ja Pyhän Hengen vaikutukseen uskovan elämässä (Ap.t. 1:8, Ap.t. 2:4, Ap.t. 4:31).

Jumala ei kutsunut seurakuntaansa elämään inhimillisessä voimassa, vaan Hän kutsui uskovat elämään Jumalan elämää Hänessä.

PYHÄ HENKI JA RUKOUSELÄMÄ

Raamattu opettaa, että Pyhä Henki auttaa myös rukouksessa.

“Henki auttaa meidän heikkouttamme.” (Room. 8:26)

Moni uskova tietää, miltä tuntuu, kun sanat loppuvat kesken.
Silloin Pyhä Henki auttaa meitä lähestymään Jumalaa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että Pyhä Henki on aina läsnä, Hän asuu uskovassa. Siksi Pyhää Henkeä ei tarvitse etsiä kaukaa – Hän on aina lähellä.

Raamattu opettaa myös kielillä rukoilemisesta.

“Joka puhuu kielillä, rakentaa itseään.” (1. Kor. 14:4)

Kielillä rukoileminen ei ole ihmisen oma suoritus, vaan Pyhän Hengen antama rukouskieli, jossa uskovan henki rukoilee Jumalan kanssa yhteydessä. Se vahvistaa uskovaa sisäisesti, syventää rukouselämää ja auttaa silloin, kun omat sanat eivät riitä.

Paavali kirjoittaa:

“Jos minä rukoilen kielillä, niin minun henkeni kyllä rukoilee.” (1. Kor. 14:14)

Siksi kielillä rukoileminen on tärkeä osa henkilökohtaista rukouselämää ja hengellistä rakentumista.

Rukous ei ole vain uskonnollinen velvollisuus.
Se on suhde elävän Jumalan kanssa.

Pyhä Henki vetää ihmistä lähemmäksi Jeesusta.
Hän synnyttää hengellistä nälkää.
Hän muistuttaa Jumalan lupauksista.
Hän rakentaa seurakuntaa mm. antamiensa lahjojen kautta (1.Kor. 12-13)
Hän vahvistaa ja antaa armonsa uskovan elämään.

Raamattu liittää kielillä rukoilemisen vahvasti Pyhän Hengen kasteeseen (Ap.t. 2:4, Ap.t. 10:44–46, Ap.t. 19:6)

PYHÄ HENKI JA PYHITYS

Pyhä Henki ei johda vain voimaan vaan myös pyhitykseen.

Monesti ihmiset haluavat Hengen voiman, mutta eivät Hengen muovaavaa työtä. Mutta Raamatussa nämä kuuluvat yhteen.

“Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha…” (Gal. 5:22–23)

Todellinen hengellisyys ei näy vain hetkellisissä kokemuksissa, vaan muuttuneessa elämässä.

Pyhä Henki auttaa meitä esimerkiksi:
– rakastamaan lähimmäisiä
– antamaan anteeksi
– jättämään synnin
– pysymään totuudessa
– kasvamaan Kristuksen kaltaisuuteen

Ilman Pyhää Henkeä uskovan olisi mahdotonta pysyä poissa synnistä ja elää pyhää elämää.

Hänen läsnäolonsa paljastaa synnin, kutsuu parannukseen ja vetää ihmistä lähemmäksi Jumalaa (Joh. 16:8, Gal. 5:16–25).

PYHÄ HENKI EI OLE IHMISEN HALLITTAVISSA

Yksi suurimmista vaaroista seurakunnalle on yrittää tehdä Jumalasta täysin hallittava.

Ihmisluonto haluaa usein selittää kaiken, kontrolloida kaiken ja hyväksyä vain sen, mikä tuntuu turvalliselta tai helposti ymmärrettävältä. Mutta Raamatussa näemme jatkuvasti, että Jumala toimii tavoilla, jotka ylittävät ihmisen ymmärryksen.

Jesaja kirjoittaa:

“Minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra.” (Jes. 55:8)

Pyhä Henki ei ole seurakunnan “työkalu”, vaan johtaja.
Hän ei ole voima, jota ihminen voi ohjata oman tahtonsa mukaan.

Hän on Jumala.

Siksi meidän tehtävämme ei ole kontrolloida Pyhää Henkeä, vaan oppia tuntemaan Hänet, kunnioittamaan Häntä ja olemaan kuuliaisia Hänelle.

Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki yliluonnolliseksi väitetty olisi Jumalasta. Raamattu kehottaa aina tutkimaan kaiken Jumalan Sanan valossa (Ap.t. 17:11).

Mutta samalla meidän tulee varoa, ettemme rakenna itsellemme sellaista teologiaa, jossa Jumala saa toimia vain meidän ehtojemme mukaan.

Raamatussa Jumalan läsnäolo sai ihmiset joskus:
– vapisemaan (Dan. 10:7–9)
– lankeamaan kasvoilleen (Ilm. 1:17)
– profetoimaan (1. Sam. 10:10)
– itkemään (Esra 10:1)
– riemuitsemaan ja ylistämään suurella voimalla (2. Sam. 6:14)

…ja paljon muuta.

Helluntaina jotkut ihmiset kuulivat opetuslasten puhuvan Jumalan suurista teoista, kun taas toiset luulivat opetuslasten olevan juovuksissa, koska Pyhän Hengen vaikutus heidän yllään oli niin voimakas ja korvin kuultava (Ap.t. 2:12–15).

Tämä ei tarkoita, että kaikki automaattisesti olisi Pyhästä Hengestä.
Mutta se tarkoittaa, että Pyhä Henki ei ole koskaan mahtunut ihmisten odotuksiin tai uskonnollisiin rakenteisiin.

Fariseuksilla oli suurin ongelma juuri tässä.

He tunsivat kirjoitukset, mutta eivät tunnistaneet Jumalan toimintaa, vaikka Jumala itse seisoi heidän keskellään.

Siksi seurakunnan täytyy pysyä vahvana kahdessa asiassa yhtä aikaa:
– syvästi juurtuneena Jumalan Sanaan
– sydämeltään avoimena Pyhälle Hengelle

Ilman Jumalan Sanaa ihminen ajautuu helposti harhaan.
Ja ilman Pyhää Henkeä usko muuttuu helposti lakihenkiseksi uskonnollisuudeksi ilman Jumalan elämää.

Raamattu ei koskaan aseta Sanaa ja Henkeä vastakkain.

PYHÄ HENKI JA RAKKAUS JEESUKSEEN

Pyhän Hengen tärkein tehtävä ei ole tuottaa hengellisiä kokemuksia.

Hänen tärkein tehtävänsä on kirkastaa Jeesusta (Joh. 16:14).

Todellinen Pyhän Hengen työ saa ihmisen:
– rakastamaan Jeesusta enemmän
– vihaamaan syntiä enemmän
– rakastamaan Jumalan sanaa enemmän
– rakastamaan ihmisiä enemmän
– kaipaamaan pyhyyttä enemmän

Siksi hengellisyyttä ei voida mitata vain kokemuksilla, tunteilla tai lahjoilla.

Jeesus sanoi:

“Hedelmistään te tunnette heidät.” (Matt. 7:16)

Pyhän Hengen läsnäolo alkaa näkyä ihmisen elämässä:

– rakkaudessa
– nöyryydessä
– totuudessa
– anteeksiantamuksessa
– kuuliaisuudessa Jumalalle

Hän alkaa muuttamaan ihmistä sisältäpäin.

PYHÄ HENKI JA LÄHETYSKÄSKY

Helluntain tarkoitus ei koskaan ollut vain antaa seurakunnalle hengellisiä kokemuksia.

Helluntain tarkoitus oli varustaa seurakunta viemään evankeliumi kaikkeen maailmaan.

“Te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teidän päällenne, ja te tulette olemaan minun todistajani…” (Ap.t. 1:8)

Pyhä Henki antaa rohkeuden puhua Jeesuksesta.
Hän antaa viisautta kohdata ihmisiä.
Hän antaa rakkautta ihmisiä kohtaan, jotka eivät vielä tunne Jeesusta.
Hän antaa voimaa silloinkin, vaikka ihminen tuntisi itsensä heikoksi.

Ensimmäinen seurakunta ei muuttanut maailmaa inhimillisen vaikutusvallan kautta.

Heillä ei ollut suuria rakennuksia.
Ei poliittista valtaa.
Ei yhteiskunnallista asemaa.

Mutta heillä oli Pyhä Henki. Ja siksi evankeliumi levisi voimallisesti.

Myös tänään seurakunnan suurin tarve ei ole parempi markkinointi tai suurempi näkyvyys.

Seurakunnan suurin tarve on Pyhän Hengen läsnäolo.

ELÄVÄ SUHDE PYHÄÄN HENKEEN

Pyhä Henki ei ole tarkoitettu vain opilliseksi aiheeksi.

Hän johdattaa uskovaa elämään jatkuvassa yhteydessä Jumalan kanssa.

Raamattu kehottaa:
– vaeltamaan Hengessä (Gal. 5:16)
– täyttymään Hengellä ja olemaan täynnä Henkeä (Ef. 5:18)
– olemaan sammuttamatta Henkeä (1. Tess. 5:19)

Kristillinen elämä ei ole tarkoitettu elettäväksi yksin, vaan yhteydessä Pyhän Hengen kanssa.

Jeesus sanoi, että Pyhä Henki olisi muun muassa:
– Puolustaja
– Lohduttaja
– Auttaja (Joh. 14:16–18)

Hän kulkee uskovan kanssa niin ilossa kuin kärsimyksessäkin, eikä Hän jätä sinua, vaikka tekisitkin virheen, vaan haluaa sinun kääntyvän Hänen puoleensa kaikessa.

Ja juuri siksi helluntain sanoma on edelleen ajankohtainen tänään.

Pyhä Henki ei ole poistunut maailmasta.
Niin kauan kuin armon aika jatkuu ja Jeesuksen seurakunta on maan päällä, Pyhä Henki toimii edelleen.

Hän kutsuu ihmisiä parannukseen.
Hän vetää ihmisiä Jeesuksen luo.
Hän täyttää uskovia voimalla.
Hän rakentaa seurakuntaa.
Ja Hän varustaa Jumalan kansaa viemään evankeliumin kaikkeen maailmaan.

Jeesus Kristus tulee takaisin.

Ja siihen päivään asti Pyhä Henki toimii seurakunnassa, kirkastaa Jeesusta ja valmistaa morsiantaan, eli seurakuntaa, Herran tulemusta varten.

“Henki ja morsian sanovat: Tule!” (Ilm. 22:17)